Pakko aloittaa ilmiselvällä havainnolla, Jeff VanderMeerin Eteläraja-trilogian avaus on perusasetelmiltaan kuin suoraan Strugatski-veljesten Stalkerista napattu. Joukko ihmisiä matkaa epämääräiselle vyöhykkeelle, tai tässä tapauksessa X-alueelle, ja kohtaa matkan varrella mitä erikoisimpia esteitä yrittäessään selvittää oudon alueen salaisuutta. Maan ulkopuolisen elämän vaikutus on ilmeinen, mutta ei lopulta mitenkään varma. Tämä seikka erottaakin Hävityksen Stalkerista, sillä jälkimmäisessä extraterrestriaali yhteys oli selvää heti alusta alkaen. Nyt teoksessa heitetään vain epämääräinen viittaus johonkin Tapahtumaan.
Hävitys on vain parisataasivuinen läpyskä, joka toiminee lähinnä johdantona tuleville mieltä mullistaville juonenkäänteille. Näin ainakin lukijana toivoo, sillä kirja lähinnä nostaa joitain X-alueen ituja esille. Vähemmän kiireisen alun jälkeen vasta loppua kohden juoni alkaa hieman tiivistyä. Jatkonkin voisi lukea, kunhan ne ensin julkaistaan, sen verran tuoreesta kirjasarjasta on kyse.
Jos vertailukohtia tahtoo hakea vielä lisää, kirjaa lukiessa mieleen palautuu moni takavuosien suosikkisarjan Salaisten kansioiden jakso. Mulderin ja Scullyn tutkimukset keskittyivät monesti samalle epämääräiselle alueelle, oli vaikeaa sanoa, onko kyseessä vain jokin luonnon oma anomalia vai kenties sittenkin jotain ”tuolta jostain”.
Mutta kuten Salaisten kansioiden Truth is out there -slogania on lopulta hyvin vaikeaa tulkita yksiselitteisesti, sama monitulkintaisuus värittää VanderMeerin tekstiä. Kaikki ei ole oikein sitä miltä näyttää. Ensimmäinen ja ilmeisin tulkinta saattaa olla täysin väärä. Jotenkin ajatukseen sopii se, että kirjan inspiraationa tuntuu toimineen kirjailijan kävelyretki pohjoisfloridalaisella luonnonsuojelualueella.Avara luonto on arvaamaton, kun siihen tarpeeksi syventyy.
Saapa nähdä paljastaako kirjan seuraavat osat Totuuden vai jatkuuko sama Salaisista kansioista tuttu jatkuva epäselvyys olemassaoloaan. Voisi olettaa, että sipulista on kuorittava vielä useampi kerros ennen kuin ydin paljastuu. Voisi olettaa, että samalla saamme myös selvyyttä nimettömän naispäähenkilön sisimmästä. Matkaa käydään selvästi kahteen suuntaan.
Alkuteos: Annihilation (2014), Julkaisija: Like (2015), Suomentanut: Niko Aula.