Ernest Hemingway: Ja aurinko nousee

jaaurinko10

Aurinko noussee vielä muutaman miljardin vuoden ajan ja sen rinnalla yksittäisen ihmisen kohtalo tuntuu äkkiseltään kovin vähäpätöiseltä, ainakin ulkopuoliselle. Ulkopuolisena sitä nimittäin kaipaisi jonkinlaista taustaa johon ihmisten paikoin epäloogiselta vaikuttavan käytöksen ja siitä seuraavat tapahtumat voisi sijoittaa. Ilmeisesti Hemingway ei kuitenkaan taustoitukseen uskonut, pelkän pinnan oli riitettävä.

Tietenkin teoksen päähenkilöiden joutavanpäiväinen oleilu ja hällä väliä -tyyliset ihmissuhdekuviot kertovat sinänsä kadotetun sukupolven elämän tyhjyydestä, mutta aika helposti tulee kysyneeksi, miksi näin on? Päähenkilö Jake viittaa nähdäkseni vain kertaalleen sotaan ja siitä seuranneeseen ”vammaansa”, neliödraaman keskiössä olevasta Brettistä ei oikein jäänyt mitään mainittavaa mieleen ja hänen tulevasta aviomiehestään ainoastaan jonkinlainen konkurssi. Neliön täydentää juutalainen, johon suhtautuminen on ainakin pintapuolisesti aika jyrkkää, mutta taitaapa Hemingway lopulta hieman oman jäävuoritekniikkansa vastaisesti selittää pinnan alla myllertäviä tunteita.

Toisaalta on mielenkiintoista, että päähenkilöihin saadaan (tai itse saan) lopulta puhallettua henkeä (ainakin hieman) vähin viittauksin menneisyyteen. Oikeastaan kirja on aikalailla irti ajastaan. Eihän mainittuun sotaankaan viitata kuin yleisnimellä sen kummemmin tarkentamatta, mistä sodasta olikaan kyse ja miksi oikeastaan taisteltiin – ja juopottelu on aina juopottelua, olipa aikakausi mikä tahansa.

Mutta onpa kirjassa onneksi loisteliaita kuvauksia härkätaisteluista ja kaikesta siihen liittyvästä. Ne toimisivat vaikka yksittäisinä pätkinä, mutta tietenkin tuntuu myös luonnolliselta ajatella nuoren härkätaistelijan elinvoimaisuus ja itsevarmuus, loistokkuus, vastakohtana menneiden sukupolvien turhantuntuiselle juopottelulle ja lörpöttelylle. Tämä koskeekin vain härkätaistelijasta nuorinta, iän karttuessa varovaisuus astuu peliin ja elämäkin tuntuu menettävän parhaan teränsä. Vain aurinko jatkaa tasaista kulkemistaan.

Mutta lopulta jäin miettimään koko termin ”kadotettu sukupolvi” mielekkyyttä. Kyllähän se tietenkin jossain määrin pinnallisesti näin on, mutta melkein tuntuisi, että joka tapauksessa jokainen ihminen joutuu ennemmin tai myöhemmin kohtaamaan oman pettymyksensä/ongelmansa/menetyksensä ja jos mahdollista, nousemaan näiden yläpuolelle. Hemingway laittoi kyllä kirjan alkuun Gertrude Steinin lainauksen ”olette kadotettua sukupolvea kaikki”, mutta totesi myöhemmin tämän kadotuksen olleen jotain muuta kuin lopullista (battered but not lost).

Juuri tällainen kuva tuntuukin muodostuvan päähenkilöstä, vaikka ei se niin kovin selvää taaskaan ole. Kirjaa saa lukea oikein tarkasti. Kuitenkin aivan loppusivuilla Jake myöntää ”nauttivansa monista asioista.” Eikö se liene jälleen pieni vihje siihen suuntaan, että pintapuolisen ajelehtimisen alla onkin jonkinlainen selviytymistarina. Kun kirjan alkupuolella Jake toteaa, että on aivan se ja sama, että jo puolet elämästä on eletty. Tämän voi tietenkin lukea, että millään ei ole mitään väliä. Tarkemmin ajatellen kuitenkin selviytymistä on juuri se, että ei murehdi turhista asioista, joihin ei pysty vaikuttamaan vaan ottaa ne sellaisenaan. Joka tapauksessa huomenna on taas uusi päivä (ja aurinko nousee!).

Tietenkin sota on kokemuksena vaikuttava ja kollektiivinen ja siinä mielessä aivan toisenlainen risti kannettavaksi kuin kenties yksittäisen ihmisen vähemmän brutaalit ja erityislaatuiset pettymykset, mutta lopulta mieleen tulee, että itse kunkin ongelmat ovat täysin yhteismitattomia. Se mikä minulle on maailmanloppu voi toiselle olla lähinnä surkuhupaisa sattuma, jonka voi ylittää ja unohtaa hetkessä.

Kuten on huomattavissa, kirjasta jäi käteen nippu sekavia ajatuksia.

Alkuteos: The Sun Also Rises (1926), Julkaisija: Tammi, 4. painos (1965), Suomentanut: Jouko Linturi

Kategoria(t): Ernest Hemingway, Kirjat Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s