Friedrich Engels: Työväenluokan asema Englannissa

Kuva: Into.

Kuva: Into.

Eipä ollut työväenluokan asema teollistumisen kehdossa Englannissa häävi 1800-luvulla, jos Friedrich Engelsin varhaista teosta vuodelta 1845 on uskominen. Hänen mukaansa kapitalismin myötä ihmisestä kun tuli yksi tuotannontekijä, eräänlainen korvattavissa oleva hyödyke, jolla ei ollut minkäänlaista ihmisarvoa. Arvattavasti Engelsin syyttävä sormi osoittaa juuri kohti kapitalismia, käytännössä kohti sen kätyreitä (vai lakeijoita?), oman aikansa suurliikemiehiä ja tehtailijoita.

Ongelmana Engelsin mukaan on jatkuva keskinäinen kilpailu, jossa toinen polkee toistaan alleen. Köyhätkin joutuvat keskinäiseen kamppailuun, jossa solidaarisuus on tuntematon käsite. Periaatteessa kaikkien ongelmien voi nähdä olevan lähtöisin kapitalismista. Kun tehtailijatkin joutuvat kilpailemaan keskenään, on tietenkin mahdotonta, että yksi maksaisi työntekijöilleen säädyllistä palkkaa tai käyttäisi rahaa työolosuhteiden kehittämiseen. Sehän saattaisi ainakin lyhyellä tähtäimellä heikentää tehtailijan kilpailukykyä, kun kohonneet kustannukset tulisi siirtää tuotteiden hintoihin. Ilmeisesti kenelläkään ei käynyt tuolloinkaan mielessä, että kilpailua voi käydä muutoinkin kuin palkkoja laskemalla (tai työtunteja pidentämällä). Tuottavuutta voisikin kenties rohkeasti pyrkiä kohottamaan pitkäjänteisimmin keinoin! Lue loppuun

Mainokset
Kategoria(t): Friedrich Engels, Kirjat | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Tuomas Hovi: Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula

Kuva: SKS.

Kuva: SKS.

Yliopistotutkija Tuomas Hovi on lähtenyt populaarin aiheen jäljille, teos Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula kun käsittelee elokuvissa, sarjakuvissa ja kirjoissa vilahtelevan verenimijän yhteyttä muinaiseen romanialaiseen hallitsijaan, jonka jälkimaine on myös veren tahrima.

Hovi pyrkii käsittelemään aihetta samalla tavoin kuin Markku Jokisipilä omassa teoksessaan jääkiekkoa. Kaikkien pintapuolisesti tuntemaa aihetta lähdetään tarkastelemaan tieteellisesti syventäen, mutta kuitenkin edelleen selkeäsanaisesti uppoamatta liian syvälle kuivaan tieteellisyyteen. Tässäkin teoksessa viimeistään lähdeluettelo paljastaa, että tutkija tuntee aihepiirinsä. Lue loppuun

Kategoria(t): Kirjat, Tuomas Hovi | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Noam Chomsky: Kuka hallitsee maailmaa?

Kuva: Sammakko.

Kuva: Sammakko.

Jo korkeaan ikään ehtinyt (s. 1928) yhdysvaltalainen toisinajattelija Noam Chomsky, eräänlainen älykköversio Michael Mooresta, jaksaa edelleen olla piikkinä amerikkalaisten lihassa. Kielitieteilijänä alun perin uraansa luonut Chomsky ruotii tuttuun tapaansa äärimmäisen suorasukaisesti kotimaansa valtaapitäviä niin talous- kuin ulkopolitiikankin suhteen. Valta on karannut pienelle eliitille, joka kulkee kiltisti suuryritysten talutusnuorassa.

Ehkä juuri kielitieteilijän taustasta johtuen Chomsky muistuttaa useassakin käänteessä, kuinka sanoilla pelataan julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi yleisesti voidaan ajatella vapaakauppasopimuksen tarkoittavan tullimuurien purkamista ja kaupan esteiden poistamista. Chomskyn mukaan asia on kuitenkin päinvastoin, sillä tarkoituksena on lähinnä päinvastaisesti suojella omaa taloutta sekä lisätä suuryritysten ja sijoittajien vapauksia. Sopimusten hyödyt kertyvät jälleen kerran pienelle eliitille. Lue loppuun

Kategoria(t): Kirjat, Noam Chomsky | Avainsanat: , , | 2 kommenttia

Joel Kuortti & Jukka-Pekka Pietiäinen: Abckiriasta Mustaan orkideaan – 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa

Kuva: Paasilinna.

Kuva: Paasilinna.

Metatason tietokirja tietokirjoista on nykypäivän Suomessa paikallaan, sillä tuntuu, että varsinkin viime vuosien aikana on julkaistu niin tuhottomasti laadukasta tietokirjallisuutta, että sen haltuunottaminen on täysin mahdoton seikka. Omaankin kirjahyllyyn on klassikoiden ohella kertynyt runsaasti suhteellisen tuoretta tietokirjallista materiaalia.

Kuortin ja Pietiäisen teos sisältää 100 lyhyttä esittelyä heidän näkemyksensä mukaisesta merkittävästä suomalaisesta tietokirjasta. Mukana on niin populaaria esitystä kuin kovaa tieteellistä tutkimusta vajaan viidensadan vuoden ajalta. Selvää on tietenkin, että painopiste kallistuu kohti nykyaikaa. Lue loppuun

Kategoria(t): Joel Kuortti, Jukka-Pekka Pietiäinen, Kirjat | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Tommi Uschanov: Miksi Suomi on Suomi

Kuva: Teos.

Kuva: Teos.

Tommi Uschanov ei kysy miksi Suomi on Suomi, vaan ilmeisesti aikoo kertoa sen, koska kirjan nimessä ei ole kysymysmerkkiä. Pohjimmiltaan ajatuksena on ollut selittää niitä asioita, joita emme arkielämässämme tunnista suomalaisiksi erityispiirteiksi. Emme näe metsää metsältä, kuten Uschanov tiivistää. Kaiken hyvän lisäksi meillä on aivan vääriä luuloja omista erityispiirteistämme, jos kirjailijaa on uskominen. Kun kaiken lisäksi vielä samoja uskomuksia ja väitteitä jankutetaan totuuksina vuosikymmenistä toiseen, harva osaa edes ajatella toisin.

Kyllähän Uschanov kykenee nostamaan esille uskottavia esimerkkejä suomalaisen kollektiivisen ajattelun harhoista, ei niihin ole (juuri) mitään vastaansanomista. Osittain kirjassa on kyse erojen suhteellisuudesta. Esimerkiksi muualla maailmassa puhutaan usein yleisellä tasolla pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista, mutta toisaalta, kun kyseisiä pohjolan valtiota tarpeeksi läheltä tarkastelee, erojakin alkaa löytyä. Lue loppuun

Kategoria(t): Kirjat, Tommi Uschanov | Avainsanat: , | Yksi kommentti

Hergé: Lehtimies Tintti seikkailee – Lohjennut korva

Kuva: Otava.

Kuva: Otava.

Tintti, tuo Belgian oma Mikki Hiiri, ärsyttävän nokkela rikostenratkoja, joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta kuin ihmeen kaupalla. Vaikka juonenkuljetukseen kuuluukin siis jonkinlainen epäuskottavuus, sarjakuvan maailmassa se on hyväksyttävää.

Lohjennut korva -teoksessakin nuori lehtimies pelastuu varmalta kuolemalta puolenkymmentä kertaa, ja parhaimmillaan uhkaava vaara nousee jälleen esiin vain muutamaa ruutua myöhemmin edellisestä ihmepelastumisesta.

Varsin hurjaksi vauhti kiihtyy siinä vaiheessa, kun Etelä-Amerikkaan tarinan MacGuffinin, jonkinlaisen alkuasukkaiden toteemipatsaan, perässä juossut Tintti sotkeutuu kuvitteellisen valtion vallankumoustaisteluihin. Lue loppuun

Kategoria(t): Hergé | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Oula Silvennoinen, Marko Tikka & Aapo Roselius: Suomalaiset fasistit

Kuva: WSOY.

Kuva: WSOY.

Mitä tulee äkkiseltään mieleen sanaparista suomalainen fasismi? Kenties hieman koominen kuva 1930-luvun köyhän miehen Mussolinista, maanviljelijä Vihtori Kosolasta ja hänen alkoholille persosta porukastaan, joka hukkasi etsikkoaikansa Talonpoikaismarssin (1930) ja Mäntsälän kapinan (1932) aikoihin. Historian tuntevat tutkijat Oula Silvennoinen, Marko Tikka ja Aapo Roselius intoutuvat hieman mahtipontisesti toteamaan, että Rubicon jäi ylittämättä juurikin vuonna 1930.

Naurulle ei ole paljoa aihetta, jos kuitenkin muistaa, että Suomessakin niin sanotut fasistit pyrkivät epädemokraattiseen ja militarisoituun yhteiskuntaan, jossa valta olisi keskitetty yhdellä tavalla ajatteleville. Vaikka varsikin jälkeenpäin katsottuna suomalaisten fasistien toiminnassa onkin koomisia ja surkuhupaisia piirteitä, omana aikanaan uhka oli todellinen. Teoksen kirjoittajien mukaan Suomessa fasistinen aatemaailma ei kuitenkaan saanut todellista ja syvällistä massahyväksyntää, mistä syytä onnistuimme välttämään Saksan ja Italian tien. Syvää  ja pysyvää aatteen paloa löytyi lähinnä pienestä radikaalista joukkiosta, mutta varsinkin moni aikansa silmäätekevä taloudellisen ja poliittisen vallan käyttäjä sai lievemmän tartunnan aatteesta. Lue loppuun

Kategoria(t): Aapo Roselius, Marko Tikka, Oula Silvennoinen | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi